MAL-blogi

MAL-aihepiiriä, verkostoasiaa ja muuta mielenkiintoista - lue meitä!

Tunne asuntomarkkinat, tunne väestösi ja tunne alueesi - seudullisen asumiskatsauksen viestit Jyväskylästä

Torstaina 22. kesäkuuta 2017 | Kati-Jasmin Kosonen

Anna Isopoussu, kaavoitustutkija, Jyväskylän kaupunki

Ovatko asumisessa nähtävissä olevat ilmiöt seutukohtaisia vai onko kyse laajemmista trendeistä? MAL-GIS-hankkeessa ja Jyväskylän seudun refernssikatsauksessa määriteltiin paikkatietopohjaisen asumiskatsausmallin elementtejä. Mitkä ovat jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja malleja, joita voitaisiin soveltaa laajemminkin?

Ramboll Finland Oy:n laatima selvitys MAL-GIS: seutujen parhaat käytännöt ja ehdotus seudullisen asumiskatsauksen mallista avaa asumiskatsausten kirjoa, kiteyttää hyvän asumiskatsauksen elementtejä ja luo pohjaa seudullisen paikkatietopohjaisen asumiskatsausmallin sisällölle ja vaihtoehtoisille tuottamistavoille. Nykyiset seudulliset käytännöt osoittautuivat hajanaisiksi, mutta joukosta löytyi useita toimivaksi todettuja tapoja. Selvityksen mukaan hyvä katsaus sisältää tiivistetyssä muodossa mm. historiatietoa - miten nykytilanteeseen on tultu? Lisäksi tarvitaan lähitulevaisuuden kehityssuuntaa ennakoivaa tietoa sekä yhteys laajempaan MALPE-viitekehykseen - miten olemassa oleva ja tuleva rakennuskanta kiinnittyy julkisiin ja kaupallisiin palveluverkkoihin sekä liikennejärjestelmiin. Oleellista on myös tunnistaa katsauksen kohderyhmä. Selvityksessä ehdotettuun malliin on sisällytetty kolme tietokokonaisuutta: asuntokanta ja asuntomarkkinat, väestö ja alueprofiilit sekä näitä kuvaavat indikaattorit.

Hankkeen tuloksia on sovellettu uudessa toukokuussa 2017 valmistuneessa Jyväskylän seudun referenssikatsauksessa. Katsaus osoitti mm. perinteisen pientalorakentamisen vähentymisen ja entistä vahvemman painottumisen taajamiin. Paritalorakentaminen on ollut kasvussa koko seudulla. Voimakas kerrostalorakentamisen kasvu näkyy ainoastaan keskuskunnassa. Kerrostalotuotanto on painottunut vahvasti erityisesti huoneluvultaan pieniin asuntoihin, jotka ovat myös huoneistoalaltaan aikaisempaa pienempiä. Väestön ikääntyminen näkyy uusien kerrostalojen asukaskunnassa etenkin kehyskunnissa. Keskuskunnissa uusien kerrostalojen tuotanto on sen sijaan palvellut suurelta osin opiskelijaikäluokkaa ja nuoria aikuisia. Asuntojen hallintamuodon kehityksessä näkyy kasvavana ilmiönä sijoittajavetoiset vuokra-asunnot. Seudullisessa muuttoliikkeessä myös Jyväskylän seudulla on edelleen nähtävissä lapsiperheiden muutto keskuskunnasta kehyskuntiin, mutta ilmiön merkitys on vähentynyt 2010-luvulla. Tämä viittaa siihen, että poismuuttojen syyt ovat yhä enemmän työ- kuin asumisperusteisia.

Katsauksella luotiin yleiskuva Jyväskylän seudun asumisen ilmiöihin kuntatasolla sekä yhteiset tietokäytännöt katsauksen tuottamiselle vuosittain. Seudullisesta asumiskatsauksesta nostettiin keskeisiä huomioita mm. Jyväskylän kaupungin maankäytön KymppiR2017-toteuttamisohjelmaan ja määriteltiin tarvittavia jatkotoimenpiteitä ilmiöihin reagoimiseksi mm. tonttitarjonnan tasolla. Jatkossa katsauksen sisältöä on tarkoitus fokusoida tarpeen mukaan sekä avata enemmän myös kuntatasoa pienempien alueiden erilaista kehitystä ja kehittää tähän tarkoituksenmukainen esittämistapa. Seutujen väliseen vertailtavuuteen tietoa tuottava malli edellyttäisi silti jäsenseutujen kesken jatkokeskusteluja mm. keskeisten indikaattorien valinnasta ja erityisesti yhteistyön organisoinnista - yksi yhteinen katsaus vai monta erillistä itsenäisesti samalla MAL-GIS-sapluunalla tuotettua?

Jyväskylän seudun refenssikatsaus

Keskisuomalaisen juttu katsauksesta 16.6.2017

Anna Isopoussu
kaavoitustutkija, Jyväskylän kaupunki
014 266 5049
anna.isopoussu(a)jkl.fi

Ei kommentteja

Asunto-osuuskuntamalli toisi vaihtoehtoja asuntomarkkinoille myös Suomessa

Tiistaina 29. marraskuuta 2016 | Kati-Jasmin Kosonen

Heidi Forsström-Tuominen, PTT:

Osuustoiminnallisilla organisaatioilla voisi olla keskeinen rooli asuntomarkkinoilla

Olemassa olevilla osuustoiminnallisilla organisaatioilla, kuten osuuskaupoilla ja monialayhtiöillä, voisi olla intressiä ja taitoa sisällyttää asuminen toimintaansa tulevaisuudessa. Hyödyntämällä osuustoiminnan periaatteita ja olemassa olevia rakenteita ne voisivat luoda vaihtoehtoja omistus- ja vuokramallien välille tavalla, johon sisältyy luontaisesti kannusteet asukaslähtöiseen, kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen asumiseen.

Euroopassa toimivien asunto-osuuskuntien rakenteissa paljon samaa Suomessa toimivien osuustoimintaorganisaatioiden kanssa

Vaikka Suomessa asunto-osuuskunnat ovat harvinaisia, Euroopassa ja muualla maailmassa toimivien asunto-osuuskuntien rakenteissa on paljon samaa kuin Suomessa jo toimivissa osuustoimintaorganisaatioissa. Erityisesti suuressa mittakaavassa ja usealla organisaatiotasolla toteutetut asunto-osuuskuntamallit ovat olleet onnistuneita ja suosittuja. Esimerkkejä löytyy muun muassa Ruotsista, Norjasta ja Itävallasta.

Näissä maissa asunto-osuuskuntamallit on organisoitu esimerkiksi paikallisiksi asunto-osuuskunniksi ja toisen asteen yhdistyksiksi ja palveluorganisaatioksi. Malleissa asukkaat ovat osuuskunnan jäseniä ja osuustoimintaorganisaatiot kiinteistöjen omistajia ja vuokraajia.

Asunto-osuuskunnat tarjoavat jäsenilleen sekä hallintaoikeus- että vuokra-asuntoja eri puolilla maata. Näin ne osaltaan pystyvät vastaamaan ihmisten erilaisiin asumistarpeisiin. Vaikka kiinteistöt ja talot ovat usein suunniteltu samankaltaisiksi, asunnot tarjoavat asukkaille muunneltavuutta ja elämäntilanteen mukaista joustoa.

Asukkaiden tarpeet ja vaikuttamismahdollisuudet toiminnan keskiössä

Asunto-osuuskunnissa jäsenten eli asukkaiden tarpeet ja edut ovat toiminnan lähtökohta ja vaikuttamismahdollisuudet vahvat. Esimerkiksi asunnon myyntitilanteessa osuuskunta voi ottaa vastuun asunnon myynnistä asukkaan sijaan. Se helpottaa yksittäisen asukkaan tilannetta ja nopeuttaa asuntojen liikkuvuutta. Lisäksi esimerkiksi asumiseen liittyviä palveluita ja yhteisiä tiloja suunnitellaan asukkaiden kanssa yhdessä. Osuuskunnat ovatkin aktiivisia innovoijia ja vahvasti mukana asukkaiden elämässä.

Monesti asunto-osuuskuntaan liittyvät laajat palvelut asuinkortteleissa. Palveluihin liittyy elinkaariajattelu, jossa palveluita tarjotaan vauvasta vaariin. Taloissa voi olla muun muassa päiväkoteja, terveydenhuollon palveluja, kauppoja ja toimistoja. Tämä helpottaa asukkaiden arkea, monipuolistaa asuinympäristöä ja luo kohtaamisia ihmisten välille.

Erityisesti tietyillä ihmisryhmillä saattaa olla palveluihin ja yhteisöllisyyteen liittyviä tarpeita. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi lapsiperheet, yksin asuvat ja vanhukset. Asunto-osuuskunta mahdollistaa myös näiden ihmisryhmien luontaisen vuorovaikutuksen arjessa.

Asuminen palvelukokonaisuutena

Vaikka yhden maan mallia ei voida suoraan siirtää toiseen, asunto-osuuskuntamallilla on potentiaalia myös Suomen nykyisessä toimintaympäristössä ja yhteiskunnassa. Kohtuuhintainen ja laadukas asuminen linkittyy kasvavassa määrin asukkaiden tarpeisiin ja suurempaan palvelukokonaisuuteen, joiden huomioimiseen ja tarjoamiseen osuustoiminnallisilla organisaatioilla on jo valmiuksia. Systeeminen muutos, jossa elämän eri osa-alueet kytkeytyvät yhä vahvemmin toisiinsa, on siis keskeinen mahdollisuus olemassa oleville osuustoimintaorganisaatioille. Mielenkiintoista onkin nähdä, miten ne lähestyvät asumiseen liittyviä mahdollisuuksia ja tarpeita tulevaisuudessa.

Blogi on osa Pellervon taloustutkimus PTT:n ja suurten kaupunkien sekä Raklin, ARA:n, YM:n, MAL-verkoston ja Pellervo seuran yhteistä Asunto-osuuskuntamallin selvityksen julkistusta 29.11.2016.

Tiedote selvityksestä

 

Ei kommentteja

TTY:n Whole-hanke: Resursseja ja hallintaa

Torstaina 7. heinäkuuta 2016 | Kati-Jasmin Kosonen

Projektimme "Kaupunkirakenteen kokonaisvaltainen resurssitehokkuusmalli (WHOLE)" alkoi loppusyksystä 2015. VNK:n rahoittama hanke toteutetaan Tampereen teknillisen yliopiston kolmen yksikön - Arkkitehtuurin laitoksen, Rakennustekniikan laitoksen sekä Liikenteen tutkimuskeskus Vernen - yhteistyönä. Mukana ovat myös University of Cambridge / CEDAR ja University of Glasgow / Adam Smith Business School.

Ekotehokkuutta ja kestävyyttä arvioivia malleja on olemassa jo monia, mutta näistä usein puuttuu laadullinen ulottuvuus, minkä lisäksi ne ovat usein aikaan ja paikkaan sidottuja. Hankkeemme tarkoituksena on ottaa huomioon myös laadulliset aspektit ja tehdä uusia avauksia resurssitehokkuuteen ja sen hallintaan nimenomaan kaupunkirakenteen ja sen kehittämisen näkökulmasta. Tähän liittyen WHOLE luo kaupunkikehittämisen päätöksentekoa tukevan toimintamallin sekä uuden liikennehankkeiden arviointimallin.

Keväällä pääfokuksessamme oli tutkimustyön lisäksi 17. toukokuuta ympäristöministeriössä järjestetty työpaja. Työpajassa oli tarkoituksena selventää resurssin käsitettä sekä syventyä resursseihin kaupunkitilan näkökulmasta. Alustajina toimivat Seppo Laakso Kaupunkitutkimuksesta (liikenne ja talous), vastuullinen johtajamme professori Panu Lehtovuori (resurssit ja resurssitehokkuus käsitteinä; VINEX-toimintaohjelma) sekä tutkija Marko Tainio CEDAR:sta (ympäristöterveys ja liikenne). Kommentaattoreina toimivat Åsa Hedman ja Kari Ruohonen.

Työpajasta saimme hyviä syötteitä hankkeellemme. Varsinaisessa työpajassa käytiin keskustelua teemaryhmittäin, ensin alustavasta kaupungin resurssien käsitemallista, sen jälkeen aihepiireittäin resursseista ylipäänsä. Teemaryhmät käsittelivät asumista, liikennettä, palveluja sekä elinkeinoelämää. Vaikka ryhmät keskustelivatkin eri näkökulmista, nousi useammasta ryhmästä esiin samoja näkökulmia:

• digitalisaation vaikutus resursseihin ja niiden tarpeisiin
• eri käyttäjäryhmien ja tilanteiden ottaminen huomioon: resurssitehokkuuden erilaiset merkitykset ja painotukset
• etätyön merkitys resurssitehokkuuteen: etätyö voi mahdollistaa esim. yksittäisten matkojen pidentymisen taikka vapaa-ajan lisääntyneen matkustamisen, eli hyöty ei olekaan niin itsestään selvä.
• kaupunkirakenteen suunnittelua pitäisi tehdä kokonaisvaltaisesti ja pitkäaikaisten linjausten mukaan, jotta resurssitehokkuutta saataisiin parannettua
• ovatko resurssitehokkuus ja terveys tietyissä tilanteissa ristiriidassa keskenään?
• tilojen käyttötarkoituksen muutoksia tulee mahdollistaa ja tukea.

Nyt työ jatkuu liikennehankkeiden arviointimallin kriteerien määrittelyllä sekä päätöksentekoa tukevan toimintamallin edistämisellä. Lisätietoja hankkeesta löydät osoitteesta http://www.tut.fi/whole. Syksyllä meidät voi tavata Kuntamarkkinoilla syyskuussa sekä Kestävä aluesuunnittelu -seminaarissa 27.9. Näiden lisäksi järjestämme liikennehankkeiden arviointimallista työpajan 11.10. sekä hankkeen loppuseminaarin 19.1.2017. Näistäkin lisätietoa nettisivuiltamme lähempänä tapahtumia!

Jaana Vanhatalo, projektipäällikkö, Tampereen teknillinen yliopisto TTY

 

 

Ei kommentteja

Uusi tutkimus lapsiperheiden asumispreferensseistä

Torstaina 20. elokuuta 2015 | Kati-Jasmin Kosonen

MAL-verkoston vuoden 2014 korkeakouluharjoittelija Niina Nieminen (os. Ojaniemi) on laatinut pro gradu-tutkielmansa Turun yliopistolle lapsiperheiden asumispreferensseistä ja kiinnostuksesta uudentyyppiseen kaupunkipientaloasumiseen Turussa. Niina avaa seuraavassa blogikirjoituksessa tutkimuksensa tuloksia verkostolle:

"Aiemmin tässä blogissa on avattu keskustelua asumisesta osana mal-kokonaisuutta. Puhuttiin suunnittelun paikallisista lähtökohdista kumpuavista painopisteitä: keskitytäänkö mal-aiesopimuskohtaisesti esimerkiksi lähiöihin, tiettyihin asukasryhmiin vai asumisen kohtuuhintaisen tarjonnan takaamiseen tulevaisuudessa. Eräs tärkeä osa asumisen suunnittelua on näin ollen myös se, mitä asukas kodiltaan ja asuinympäristöltään haluaa.

Esittelen tässä lyhyesti keväällä 2015 valmistuneen, Turussa asuvien lapsiperheiden asumispreferensseihin pureutuneen pro graduni tuloksia. Tutkielman aineistonkeruu toteutettiin keväällä 2014 lähettämällä postitettu kyselylomake 900 turkulaiselle lapsiperheelle. Lomakkeita palautui 255 kappaletta ja niiden sisältöä analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin sekä pääkomponenttianalyysin keinoin. Tutkimuksen vastaajista yli 90 % oli naisia ja korkeasti koulutettuja.

Lähtökohtanani tutkielmassa on Turun kaupunkiseudulla ilmenevä valikoiva muuttoliike, jossa yksillälliset asumistoiveet ovat liikuttaneet etenkin nuoria ja koulutettuja lapsiperheitä ydinkaupunkialueelta ja keskuskaupungista kauemmas seudun kehyskuntiin. Turun tasapainoisemman väestönkasvun ja kilpailukyvyn kannalta kaupungin haasteena on tarjota myös lapsiperheille toiveita vastaavaa asumista. Tästä syystä gradussani tutkittiin, millaisia ovat Turussa asuvien lapsiperheiden asumiseen liittyvät asenteet ja toiveet sekä asumisessa mieluisimmiksi ja toisaalta epämieluisimmiksi koetut seikat.
Tulokset kytkeytyvät paljolti arjen sujuvuuteen ja sijaintitekijöihin: mieluisina tekijöinä koettiin palvelujen läheisyys, rauhallisuus ja luonnonläheisyys. Vastaavasti vilkas liikenne ja siitä aiheutuvat melu- ja saastehaitat sekä kaukana sijaitsevat palvelut koetaan asumisen laatua heikentävinä tekijöinä.

Jotta Turun eheytyvä ja tiivistyvä kaupunkirakenne houkuttelisi myös luonnonläheisyyttä ja väljää pientaloasumista suosivia perheitä, ratkaisua voidaan etsiä uusista, kohtuuhintaisista täydennysrakentamisen muodoista. Erääksi tällaiseksi vaihtoehdoksi on nostettu kaupunkipientalot eli townhouse - konsepti. Mielenkiinnosta uudenlaisten asumisratkaisujen potentiaaliin, lomakkeeseen liitettiin myös townhouse-asumiseen liittyvä kysymys: olisiko talotyypillä ainakin teoriassa kysyntää turkulaisilla asuntomarkkinoilla. Palaute townhouse-asumiseen suhtautumisessa oli valtaosin myönteistä, erityisesti korkeimmin koulutettujen vastaajien osalta. Merkittävää on myös se, että myös vastaajien antamat asumisen reunaehdot tukevat kaupunkipientalojen mahdollisuuksia. Näin ollen kaupunkipientalojen - ja myös vastaavien uusien asumisen vaihtoehtojen - kohtuuhintainen tarjonta voisi lisätä Turun houkuttelevuutta lapsiperheiden asuinpaikkana.

Voiko tutkimukseni tuloksia sitten yleistää laajemmin seututasolle? Gradun kokoinen tutkimustyö ei toki tarjoa pohjaa vahvoille väitteille, mutta tiettyjä huomioita voi nostaa myös yleiseen keskusteluun. Kaupungit ja kaupunkiseudut ovat toki keskenään erilaisia, mutta toisaalta uusien asuntojen tarve ja demografiset muutokset painavat jokaista kasvualuetta. Seutujen sosioekonomisesti tasapainoinen kasvu ja asukkaiden toiveet liittyvät tiiviisti yhteen, mikä omasta mielestäni korostaa sekä aktiivisen vuoropuhelun että innovatiivisen asumiseen liittyvän ideoinnin tärkeyttä. Lapsiperheiden perustarpeet pysynevät kutakuinkin samoina: tarvitaan tarpeeksi tilaa, turvallisuutta ja helppo pääsy palvelujen äärelle.

Näiden reunaehtojen takaaminen ja toimivuus tiiviissä ympäristössä vaatii toki suunnittelua, mutta hyviäkin tuloksia on jo saavutettu ja niiden pohjalta kehittämis- ja suunnittelutyötä on hyvä jatkaa. Paras lähtökohta lienee miettiä paikallisten tarpeiden kautta erilaisia rakennus-, suunnittelu- ja tontinluovutusvaihtoehtoja. Kaupunkipientalohankkeita on toteutettu mm. asukaslähtöisesti ryhmärakentamalla, ja esimerkiksi Helsingin Alppikylän townhouset nousivat asumisoikeusyhdistyksen toteuttamana ja ARAn tukemana. Näin kulut on saatu pysymään ruodussa, ja asukkaat ovat myös itse päässeet suunnittelemaan oman näköistään asumista. Kaiken kaikkiaan, lisätutkimus ja keskustelu aiheeseen liittyen ovat avainasemassa, jos talotyypin halutaan yleistyvän suomalaisissa kaupungeissa.

Gradussa tutkittiin myös asumisen reunaehtoja. Reunaehtojen avulla haluttiin saada tietoa perheiden konkreettiseen arkielämän asumisen kautta, jolloin vastaaja pohtii realistisesti omaan asumiseensa liittyviä toiveitaan ja tarpeitaan. Tärkeimmiksi reunaehdoiksi perheet kokivat riittävän tilan, palvelujen, koulun ja päiväkodin läheisyyden, omistusasumisen ja ylipäätään asumisen hintatekijät. Asumispreferensseiltään turkulaiset lapsiperheet jakautuvat sekä urbaaneihin että väljempää omakotitaloasumista arvostaviin. Tällainen tulos oli odotettavissa, mutta esimerkiksi Turun rakennemallin tavoitteisiin nähden perheiden myönteinen suhtautuminen kaupunkimaisessa ympäristössä asumiseen on rohkaisevaa.

Oli painopiste sitten mikä tahansa, Turun tapaiset kasvavat kaupunkiseudut haluavat tarjota asukkailleen puitteet viihtyisään ja hyvään asumiseen."

Niina Ojaniemi. Lapsiperheiden asumisen reunaehdot ja kaupunkipientalojen mahdollisuudet Turussa. Pro gradu-tutkielma, Turun yliopisto, maantieteen ja geologian laitos. Turku, 2015. 82 s.

 

 

Ei kommentteja

MAL-verkoston kesän 2014 korkeakouluharjoittelijan terveiset

Maanantaina 26. toukokuuta 2014 | Kati-Jasmin Kosonen

Olen Turun yliopiston maantieteen maisterivaiheen opiskelija, joka lopulta päätyi takaisin synnyinseudulleen Tampereelle. Olen vastikään aloittanut työt korkeakouluharjoittelijana MAL - verkoston koordinaatiossa Tampereen kaupunkiseudun toimistolla.

Tulevat kolme kesäistä kuukautta vierähtävät syventyen suurten kaupunkiseutujen ja kaupunkien sekä valtion väliseen MAL -aiesopimusmenettelyyn. Aiesopimusmenettelyllä tuetaan yhdyskuntarakenteen ohjaamisen yhteistyötä ja maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista valtion ja kaupunkiseutujen sekä seudun kuntien välillä. Työni lopputuotteessa eli tulevassa selvitysraportissa otetaan erityisnäkökulmaksi aiesopimusten sitoutumiseen ja sitouttamiseen vaikuttavat seikat, joiden kartoittamiseksi haastatellaan useita asiantuntijoita valtion sekä neljän suurimman kaupunkiseudun kuntien ja keskuskaupunkien puolelta. Selvityksen kautta saadaan lisää tietoa aiesopimusten onnistumisista ja epäkohdista, joiden pohjalta menettelyä voidaan kehittää entistä paremmaksi.

Toimivan yhdyskuntarakenteen kehittäminen on mitä moniulotteisin kokonaisuus, jonka toteutumiseksi vaaditaan jatkuvaa muutoksiin reagoimista. Urbanisaatio kiihtyy ja kaupunkiseudut jatkavat kasvuaan, mikä muuttaa aluerakenteita paitsi maan eri osissa, myös seutujen sisällä. Väestön, työpaikkojen ja asumisen sijoittumista on ohjattava ympäristöä, sosiaalisuutta, taloutta ja yleistä arjen toimivuutta ajatellen.

Omaan aluemaantieteelliseen opintotaustaani peilaten harjoittelu antaa runsaat eväät monipuolisen uuden oppimiseen. MAL - aiesopimusten ohella pääsen seuraamaan kuntayhtymän asiantuntijoiden ja kuntien päätöksentekijöiden työskentelyä ja ottamaan osaa mielenkiintoisiin seminaareihin ja työpajoihin. Myönnettäköön, että hieman hengästyttää ajatella sitä haasteiden ja huomioonotettavien asioiden määrää, joiden yhteensovittamisen edessä yhdyskuntasuunnittelun parissa työskentelevät ovat. Osaltaan jo tämänkin vuoksi on mielenkiintoista oppia, millaista osaa MAL - aiesopimusmenettely näyttelee kaupunkiseutujen kehittämisessä.

Niina Ojaniemi, MAL-verkoston korkeakouluharjoittelija (Turun yliopisto, maantiede)

Ei kommentteja

Kaupunkiaiheinen suomalaisblogi huomioitu Guardianin Cities-sarjassa

Keskiviikkona 26. helmikuuta 2014 | Kati-Jasmin Kosonen

Kaupunkikehitykseen keskittyvän suomalaisbloggaajan Timo A. Hämäläisen From Rurban to Urban - Reinventing the Finnish City blogi on noteerattu yhdeksi kiinnostavimmiksi kaupunkikehitysaiheisiksi blogeiksi Guardianin Cities -sarjassa (The best city blogs around the world - osiossa).

Timon blogi löytyy suoraan myös osoitteesta:

http://urbanfinland.com/

 

Ei kommentteja

Asumisen näkökokohtia osana MAL-työtä

Perjantaina 1. maaliskuuta 2013 | Kati-Jasmin Kosonen

Laajasti katsottuna asumisen yhteensovittaminen maankäytön ja liikennejärjestelmien suunnitteluun on merkittävä yhteiskunnallinen kysymys. Asuminen liittyy kiinteästi alueiden hyvinvointiin, kasvuun ja elinkeinoelämän kehittymisedellytyksiin. Pääkaupunkiseudulla jopa pohjoismaalaisittain kallis asuminen haittaa jo seudun elinvoimaisuutta ja myönteistä kehitystä.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa sekä seudullisessa strategisessa suunnittelussa maankäyttö ja liikenne ovat "pärjänneet" hyvin ja näitä kahta teemaa on käsitelty tutkimuksissa, mediassa, maakuntasuunnitelmissa, kuntien yhteistyöelimissä ja kuntien välisissä sopimuksissa laajasti. Asuminen ja asuntopoliittinen näkökulma sen sijaan on helposti jäänyt tarkasteluksi ARA-tuetusta vuokra-asuntotuotannosta, erityisryhmistä, energiatehokkuudesta ja yksittäisten kiinteistöjen hiilijalanjäljistä ja muista yksityiskohdista. Kokonaisnäkemys jää ohueksi tai se tuntuu puuttuvan kokonaan. Helposti myös heidän, joilla on "A":sta jotakin sanottavaa, ääni hukkuu liikenneinvestointilistojen ja infranäkökulman alle. Toisaalta uudet sopimusmenettelyt ovat tuoneet asumisen ja asuntopolitiikan kipukohdat sosiaalipuolen huolenaiheista kaupunkien ja kuntien strategisen päätöksenteon ja kehittämispolitiikan kohteeksi.

Suurten kaupunkiseutujen ja valtion välisten maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL aiesopimuksilla (Oulun seudulla edellisten lisäksi myös palvelujen ja elinkeinojen eli MALPE) pureudutaan sekä sisällölliseen että alueelliseen yhteensovittamisen ongelmakohtiin. Tavoitteena on saavuttaa seudullinen konsensus ja neuvottelutulos maankäytön, asumisen ja liikenteen pelisäännöistä ja keskeisistä toimintojen sijoitteluperiaatteista koko seudun mittakaavassa. MAL-aiesopimuksia on solmittu Helsingin ja Turun seuduille (2012-2015) sekä Tampereen kaupunkiseudulle jo toistamiseen (aiesopimus II, 2013-2015). Oulun seudun (2013-2015) aiesopimus on valmisteluvaiheessa ja edennee allekirjoitusvalmiuteen huhtikuun alkuun mennessä.

A-tarkastelu vaihtelee MAL-aiesopimuksittain mm. siihen onko painopiste uusissa asuinalueissa, täydennysrakentamisessa, liikennevyöhykkeiden ja asumisen yhteensovittamisessa vai kohtuuhintaisen asumisen seudullisessa tarkastelussa. MAL-suunnittelun nykyisenä asumiseen liittyvänä kysymyksenä nousee esille mitä olemassa olevalle rakennuskannalle, asuinalueille ja erityisesti lähiöille tulisi tehdä? Miten eriytymiskehitys loivennetaan tai estetään kokonaan? Voidaanko esim. kiinteistöjen ja asuinalueiden sijoittelulla ja sekoittamisella (mm. lisätä eri omistusmuotoja täydennysrakentamisella vuokra-talovaltaisille alueille, parantamalla palveluita (ml. koulu-, terveys- ja sosiaalipalvelut) muuttaa kehityksen suuntaa? Entä väheneekö eriytyminen verkostokaupungin palvelukeskittymien ja liikenneyhteyksien kehityshankkeiden myötä? Myös uusien asuntoalueiden suunnittelussa tulisi em. asiat huomioida jo valmiiksi, ennen ongelmien ryöpsähtämistä esille. Jonkinlainen ennakkoanalyysi olisi suunnittelulle eduksi.

Toinen kysymys on miten saavutettavia olemassa olevat alakeskukset ja asuinalueet ovat? Tai toisinpäin, miten saavutettavissa keskeiset työpaikka-alueet ja palvelukeskittymät ovat asuinalueiden näkökulmasta? Vahvistaako tehostunut joukkoliikenne segregaatiokehitystä vai toimiiko se eheytyvän kaupunkirakenteen peruselementtinä? Mikä on esim. renessanssin kokeneen raideliikenteen rooli asuinalueiden kehittämisessä ja uusien alueiden suunnittelussa, muuallakin kuin Helsingin seudulla? Lisääkö sujuva raideliikenne kaupunginosan houkuttelevuutta vai karkottaako se autolliset taloudet vaikkapa kadunvarsipaikkojen puutteen ja tiiviin rakenteen vuoksi? Myös uusien asuinalueiden suunnittelussa liikkuminen/ saavutettavuus ovat tärkeällä sijalla.

Kolmas kysymys on, miten ulottaa seudullinen tarkastelu perinteisempään valtio-kunta-taloyhtiö/rakennuttaja - ketjuun tai sen rinnalle? Miten saavuttaa seudullisesti kohtuullinen asumisen kompromissi elävän ydinkeskustan, keskuskaupungin lähiöiden ja kehyskuntien "uuskartanoiden" ja puutarhakaupunginosien välillä? Maaliskuun 2012 Verkostotilaisuudessa yhtenä teemana oli asuntopoliittinen tulokulma MAL-työhön. Tässä keskustelussa esille nousivat täydennys- ja tiivistämisrakentamisen haasteet, olemassa olevien asuinalueiden kehittäminen sekä kuntien rajat ylittävät tiiviit asuinalueet (usein keskuskaupunki-kehyskunta asetelmana). Nyttemmin esille ovat nousseet täydennysrakentamisen hyvien mallien esittämisen tarve ja vuoropuhelu kaupunkien kesken, tutkimus- ja selvityshankkeista oppiminen sekä maankäytön ja asumisen yhteensovittamisen hyvät käytännöt. Viime mainittuun liittyy voimakkaasti seudullisten käytäntöjen hahmottaminen ja tunnetuksi tekeminen sekä asumisen ammattilaisten että maankäytön suunnittelijoiden vuoropuhelu.

MAL-verkosto järjestää joukon "A"-han keskittyviä tilaisuuksia ja tuo asumisen asiaa muutoinkin esille entistä painokkaammin vuoden 2013 työssään. Jotta tilaisuuksiin saadaan uutta näkökulmaa sekä asumisen asiantuntemusta, järjestetään ne yhteistyössä suomalaisten asumisen kehittäjien kanssa; Asumisen Osken (Culminatum), valtioneuvoston Asuinalueiden kehittämisohjelman koordinaation (YM, ARA), tutkijaryhmien sekä Kuntaliiton, jäsenseutujen, rakennuttajien ja kolmannen sektorin asiantuntijoiden kanssa.

Tulevia tilaisuuksia ohjelmineen ja taustatietoineen voi hakea verkoston nettisivuilta Kalenterisosiosta sekä Seminaarit-otsakkeen alta.

 

 

Ei kommentteja

MAL-verkoston suunnittelija vaihtui lennosta

Keskiviikkona 4. huhtikuuta 2012 | Kati-Jasmin Kosonen

Siirryin Mal-verkoston uudeksi suunnittelijaksi lennosta Marjan jättämälle tyhjälle tuolille Tampereen kaupunkiseudun Seututoimistoon 19.3. alkaen. Ohessa muutama sana taustastani ja kokemuksestani sekä viitteistä MAL(PE) teemoihin opiskelu- ja tutkimusuraltani.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Seudullista vuorovaikutusta

Keskiviikkona 25. tammikuuta 2012 | Jani Hanhijärvi

MAL-verkoston 2-vuotisen pilottikauden yhtenä tavoitteena oli tarkastella vuorovaikutusta seututason suunnittelussa. Omalta osaltani koetin vastata tähän haasteeseen katsomalla vuorovaikutusta ensin elinkeinoelämän ja sitten kansalaisten näkökulmasta.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

MAL-verkosto pilotista eteenpäin!

Torstaina 22. joulukuuta 2011 | Kimmo Kurunmäki

Tämänkertainen blogikirjoitus on ulkoistettu ERA17-toimintaohjelman sivuille. Löydät tekstin osoitteesta http://era17.fi/mal-verkosto-pilotista-eteenpain. Hyvää joulua ja uuden vuoden odotusta!

Ei kommentteja

Yhdyskuntarakenne ja tulevat trendit

Tiistaina 9. elokuuta 2011 | Marja Uusivuori

Ihan aluksi muistutetaan mieliin muutama tosiseikka koskien Suomea ja suomalaista yhteiskuntaa. Useimmille nämä ovat aivan tuttuja juttuja, pitkään tiedossa olleita faktoja tai tunnettuja trendejä:

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Hajarakentamisen hillintää vai yhdyskuntarakenteen eheyttämistä?

Maanantaina 6. kesäkuuta 2011 | Kimmo Kurunmäki

Tampereen kaupunkiseudulla asiantuntijatyöryhmä on valmistellut ja seutuhallitus hyväksynyt luonnoksen hajarakentamisen hillinnän seudullisista periaatteista. Periaatteiden tarkoituksena on saada asemakaavoitettujen alueiden läheisyydessä olevat ns. lievealueet suunnitelmallisen rakentamisen piiriin.

Periaateluonnoksen mukaan rakennuslupien myötä syntyvän taajaman sijaan tulee rakentaminen ohjata kaavoitetuille alueille ja sellaisiin kyliin, joissa on mahdollisuus ylläpitää ja kehittää palveluja. Lievealueille rakennettaisiin periaatteiden mukaan vasta kun kohteeseen on laadittu asemakaava. Jotta hajarakentamisen hillinnällä olisi toivottua vaikuttavuutta, tulisi seudun kaikkien kuntien noudattaa yhteisesti periaatteita.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Käytäntöjen levittämisen hyvyydestä

Perjantaina 13. toukokuuta 2011 | Marja Uusivuori

Viime viikkoisessa joukKOKOhtauksessa kuultiin päätöspäivänä 5.5. filosofi-yrittäjä Maija-Riitta Ollilan puheenvuoro yhteisöjen tulevaisuudesta. Normaaliarkeen kuuluvasta virkamiespuheesta eroava esiintymistapa herätti ja mielenkiintoinen sisältö sai pohtimaan.

Vaikka Ollila käsitteli puheenvuorossa yhteisöjä ja niiden muutoksia, hän sivusi lyhyesti hyvien käytäntöjen levittämistä. Ollila mainitsi, ettei itse kuulu siihen valtavirtaan, joka pitää hyvien käytäntöjen levittämistä tarpeellisena, sillä hyvät käytännöt eivät Ollilan mukaan ole toistettavissa - ne on ainutlaatuisissa olosuhteissa luotu, eivätkä ne siksi toimi sellaisenaan muissa paikoissa, tilanteissa tai muiden toimijoiden käsissä.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

MAL-yhteistyö vaatii aikaan investoimista

Torstaina 12. toukokuuta 2011 | Kimmo Kurunmäki

Hämeenlinnan Vanajanlinnassa oli juuri kolmen päivän ajan tarjolla täyskattaus alueiden kehitystä ja kehittämistä. Kaikki KOKOn kansalliset verkostot esittelivät tekemisiään ja alueet tulevaisuuksiaan. Maankäytön, asumisen ja liikenteen teemaa käsiteltiin MAL-verkoston kolmen tunnin sessiossa, verkoston näyttelypisteessä ja käytäväkeskusteluissa.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

MAL blokkaa!

Perjantaina 15. huhtikuuta 2011 | Marja Uusivuori

Nyt me myös blokkaamme! MAL-aihepiiriä, verkostoasiaa ja muuta mielenkiintoista - lue meitä! Kunhan joukkokohtaus-kiireen ote hieman herkeää, iskemme eetteriin toden teolla. KOKO-kauden kirjoittajina blogissa ovat Kimmo ja Marja.

Ei kommentteja

MAL-VERKOSTON KOORDINOINTI

  • Tero Piippo, p. 0400 388 735, tero.piippo (at) tampereenseutu.fi (opintovapaalla 7.1.-3.3.2019)
  • Kati-Jasmin Kosonen, p. 040 195 2852, kati-jasmin.kosonen (at) tampereenseutu.fi,
  • Heli Suuronen, p. 040 846 8127, heli.suuronen (at) tampereenseutu.fi
  • Tampereen kaupunkiseutu, Kelloportinkatu 1C, (Tampella), 33100 Tampere, www.mal-verkosto.fi, bemine.fi, www.kaupunkiseutu.fi