Yhdyskuntarakenteen kehitys Suomessa sekä Helsingin ja Tukholman metropolialueilla

Suomen ympäristökeskus, Urban Zone 2 sekä KATUMetro hankkeiden tutkimusryhmät järjestivät Yhdyskuntarakenteen kehitys Suomessa sekä Helsingin ja Tukholman metropolialueilla -seminaarin perjantaina 13.6.2014  Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa. Seminaarin aineistot löytyvät täältä.

Kahden hankkeen päätösseminaarissa esiteltiin tutkimustuloksia Suomen kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen kehityssunnista eri teemoissa, erityisesti alakeskusten kehittymisen ja liikkumisen valossa sekä kaupan ja palveluiden kehityksen valossa. Tarkasteltavia kaupunkiseutuja oli yhteensä 34.

Helsingin metropolialueen kehityspiirteiden sekä vertailusta Tukholman metropolialueen kanssa on tehty oma julkaisunsa yhdessä Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen kanssa (prof Harry Schulman). Tutkimus osoittaa, että Helsingin kehitys sekä työpaikkojen sijainneissa kuin asumisessakin on ollut hajauttavampaa kuin Tukholman. Helsingin seudun kasvu on painottunut Tukholmaa enemmän kehysalueille ja autovyöhykkeille. Tukholmassa suurin osa kasvusta on kohdistunut keskustan lähialueille. Erityisesti työpaikka-alueet ovat Tukholmassa kasvaneet yhdyskuntarakenteen sisässä.

Tutkimusjulkaisut (löytyvät myös heldasta/ Suomen ympäristökeskuksen raportteja tietopankista):

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen (SYKEn raportteja 18/2014)

Helsingin seudun alakeskusten profiilit (julkaisun liite, löytyy myös Urban Zone-hankkeen sivuilta: Liitemateriaalit)

Pohjoiset suurkaupungit: Yhdyskuntarakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla, SYKEn julkaisuja 2/2014

Seminaarin raporttien ja osatutkimusten tulokset pohjautuvat monivuotisessa Urban Zone - hankekokonaisuudessa kehitettyyn yhdyskuntarakenteen tarkastelunäkökulmaan. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet pohjautuvat vyöhykenäkökulmaan, jossa kaupunkiseudut on jaettu yhtäältä ydin- ja reuna-aluevyöhykkeisiin sekä liikkumisen kannalta jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeisiin. Tarkastelu pohjautuu paikkatietopohjaisiin aineistoihin yhdyskuntarakenteen ruutuina ja edelleen nauhamuodostelminä ja vyöhykkeinä. Tarkastelu ei siis noudata kuntarajoja, vaan sen avulla voidaan ennakoida maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutuksia erilaisilla suunnittelualueilla ja erilaisissa suunnittelukohteissa.

Seminaarin aineistot 13.6.2014 (linkki Urban Zone 2 sivulle, SYKE)

Aiheeseen liittyviä SYKEn julkaisuja (aiemmin julkaistuja):

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla raportti (YMra 8/2014)

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa - Jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeiden kehitys vuosina 1985-2010, SYKEn raportteja 32/2013

Elävät kaupunkikeskustat, SYKEn raportteja 32/2012

Lisätietoja

Mika Ristimäki, Erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE
mika.ristimaki (at) ymparisto.fi, gsm. 0295 251 567 tai 0400-148842

Professori Harry Schulman, Helsingin yliopisto, puh. +358 50 5596 611, harry.schulman(at) helsinki.fi

Tutkija Panu Söderström, SYKE ja Helsingin yliopisto, puh. +358 295 251 672, panu.soderstrom@helsinki.fi