Kaupunkimaisen ja elävän alakeskuksen kriteeristö luotu

Tuore Elävät kaupunkikeskukset - Kaupunkiympäristön monipuolisuus ja laatu verkostokaupungin keskuksissa -raportti jäljittää Helsingin seudun alakeskusten toimivuutta ja ilmettä. Entistä useampi työ- ja asiointimatka suuntautuu Helsingin kantakaupungin sijasta seudun muihin keskittymiin ja muodostaa seudulle monikeskuksisen rakenteen. Samaan aikaan seudun asutusrakenne on levinnyt aiempaa laajemmille alueille. Uudenlainen kaupunkirakenne on entistä vaikeampaa sitoa osaksi kestävää liikennejärjestelmää, jossa jalankulku, joukkoliikenne ja pyöräily ovat keskeisessä osassa.

Nykyisellään monien Helsingin seudun alakeskusten viihtyisyyttä heikentävät vilkasliikenteiset liikenneväylät ja suuret pysäköintialueet sekä asumisen, palveluiden ja työpaikkojen erottelu omille alueilleen. Tulokset käyvät ilmi Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen yhteistyönä tuotetusta tutkimusraportista, jossa tarkastellaan Espoon Leppävaaran, Helsingin Itäkeskuksen ja Keravan keskustan jalankulkuympäristön laatua. Alueiden analyysit perustuivat kymmenkohtaiseen kaupunkiympäristön monipuolisuus- ja laatukriteeristöön. Tarkastelluissa keskuksissa analysoitiin muun muassa kivijalkapalveluita, kaupunkitilojen mittakaavaa, korttelirakennetta, viherympäristöä, paikallisia solmukohtia ja kohtaamispaikkoja sekä jalankulun asemaa katutilassa. Raportissa esitelty kriteeristö tarjoaa uuden työkalun kaupunkiympäristön arviointiin. Raportin on laatinut tutkija Panu Söderström. Julkaisun tiedote löytyy täältä.