Projektimme "Kaupunkirakenteen kokonaisvaltainen resurssitehokkuusmalli (WHOLE)" alkoi loppusyksystä 2015. VNK:n rahoittama hanke toteutetaan Tampereen teknillisen yliopiston kolmen yksikön - Arkkitehtuurin laitoksen, Rakennustekniikan laitoksen sekä Liikenteen tutkimuskeskus Vernen - yhteistyönä. Mukana ovat myös University of Cambridge / CEDAR ja University of Glasgow / Adam Smith Business School.

Ekotehokkuutta ja kestävyyttä arvioivia malleja on olemassa jo monia, mutta näistä usein puuttuu laadullinen ulottuvuus, minkä lisäksi ne ovat usein aikaan ja paikkaan sidottuja. Hankkeemme tarkoituksena on ottaa huomioon myös laadulliset aspektit ja tehdä uusia avauksia resurssitehokkuuteen ja sen hallintaan nimenomaan kaupunkirakenteen ja sen kehittämisen näkökulmasta. Tähän liittyen WHOLE luo kaupunkikehittämisen päätöksentekoa tukevan toimintamallin sekä uuden liikennehankkeiden arviointimallin.

Keväällä pääfokuksessamme oli tutkimustyön lisäksi 17. toukokuuta ympäristöministeriössä järjestetty työpaja. Työpajassa oli tarkoituksena selventää resurssin käsitettä sekä syventyä resursseihin kaupunkitilan näkökulmasta. Alustajina toimivat Seppo Laakso Kaupunkitutkimuksesta (liikenne ja talous), vastuullinen johtajamme professori Panu Lehtovuori (resurssit ja resurssitehokkuus käsitteinä; VINEX-toimintaohjelma) sekä tutkija Marko Tainio CEDAR:sta (ympäristöterveys ja liikenne). Kommentaattoreina toimivat Åsa Hedman ja Kari Ruohonen.

Työpajasta saimme hyviä syötteitä hankkeellemme. Varsinaisessa työpajassa käytiin keskustelua teemaryhmittäin, ensin alustavasta kaupungin resurssien käsitemallista, sen jälkeen aihepiireittäin resursseista ylipäänsä. Teemaryhmät käsittelivät asumista, liikennettä, palveluja sekä elinkeinoelämää. Vaikka ryhmät keskustelivatkin eri näkökulmista, nousi useammasta ryhmästä esiin samoja näkökulmia:

• digitalisaation vaikutus resursseihin ja niiden tarpeisiin
• eri käyttäjäryhmien ja tilanteiden ottaminen huomioon: resurssitehokkuuden erilaiset merkitykset ja painotukset
• etätyön merkitys resurssitehokkuuteen: etätyö voi mahdollistaa esim. yksittäisten matkojen pidentymisen taikka vapaa-ajan lisääntyneen matkustamisen, eli hyöty ei olekaan niin itsestään selvä.
• kaupunkirakenteen suunnittelua pitäisi tehdä kokonaisvaltaisesti ja pitkäaikaisten linjausten mukaan, jotta resurssitehokkuutta saataisiin parannettua
• ovatko resurssitehokkuus ja terveys tietyissä tilanteissa ristiriidassa keskenään?
• tilojen käyttötarkoituksen muutoksia tulee mahdollistaa ja tukea.

Nyt työ jatkuu liikennehankkeiden arviointimallin kriteerien määrittelyllä sekä päätöksentekoa tukevan toimintamallin edistämisellä. Lisätietoja hankkeesta löydät osoitteesta http://www.tut.fi/whole. Syksyllä meidät voi tavata Kuntamarkkinoilla syyskuussa sekä Kestävä aluesuunnittelu -seminaarissa 27.9. Näiden lisäksi järjestämme liikennehankkeiden arviointimallista työpajan 11.10. sekä hankkeen loppuseminaarin 19.1.2017. Näistäkin lisätietoa nettisivuiltamme lähempänä tapahtumia!

Jaana Vanhatalo, projektipäällikkö, Tampereen teknillinen yliopisto TTY