Heidi Forsström-Tuominen, PTT:

Osuustoiminnallisilla organisaatioilla voisi olla keskeinen rooli asuntomarkkinoilla

Olemassa olevilla osuustoiminnallisilla organisaatioilla, kuten osuuskaupoilla ja monialayhtiöillä, voisi olla intressiä ja taitoa sisällyttää asuminen toimintaansa tulevaisuudessa. Hyödyntämällä osuustoiminnan periaatteita ja olemassa olevia rakenteita ne voisivat luoda vaihtoehtoja omistus- ja vuokramallien välille tavalla, johon sisältyy luontaisesti kannusteet asukaslähtöiseen, kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen asumiseen.

Euroopassa toimivien asunto-osuuskuntien rakenteissa paljon samaa Suomessa toimivien osuustoimintaorganisaatioiden kanssa

Vaikka Suomessa asunto-osuuskunnat ovat harvinaisia, Euroopassa ja muualla maailmassa toimivien asunto-osuuskuntien rakenteissa on paljon samaa kuin Suomessa jo toimivissa osuustoimintaorganisaatioissa. Erityisesti suuressa mittakaavassa ja usealla organisaatiotasolla toteutetut asunto-osuuskuntamallit ovat olleet onnistuneita ja suosittuja. Esimerkkejä löytyy muun muassa Ruotsista, Norjasta ja Itävallasta.

Näissä maissa asunto-osuuskuntamallit on organisoitu esimerkiksi paikallisiksi asunto-osuuskunniksi ja toisen asteen yhdistyksiksi ja palveluorganisaatioksi. Malleissa asukkaat ovat osuuskunnan jäseniä ja osuustoimintaorganisaatiot kiinteistöjen omistajia ja vuokraajia.

Asunto-osuuskunnat tarjoavat jäsenilleen sekä hallintaoikeus- että vuokra-asuntoja eri puolilla maata. Näin ne osaltaan pystyvät vastaamaan ihmisten erilaisiin asumistarpeisiin. Vaikka kiinteistöt ja talot ovat usein suunniteltu samankaltaisiksi, asunnot tarjoavat asukkaille muunneltavuutta ja elämäntilanteen mukaista joustoa.

Asukkaiden tarpeet ja vaikuttamismahdollisuudet toiminnan keskiössä

Asunto-osuuskunnissa jäsenten eli asukkaiden tarpeet ja edut ovat toiminnan lähtökohta ja vaikuttamismahdollisuudet vahvat. Esimerkiksi asunnon myyntitilanteessa osuuskunta voi ottaa vastuun asunnon myynnistä asukkaan sijaan. Se helpottaa yksittäisen asukkaan tilannetta ja nopeuttaa asuntojen liikkuvuutta. Lisäksi esimerkiksi asumiseen liittyviä palveluita ja yhteisiä tiloja suunnitellaan asukkaiden kanssa yhdessä. Osuuskunnat ovatkin aktiivisia innovoijia ja vahvasti mukana asukkaiden elämässä.

Monesti asunto-osuuskuntaan liittyvät laajat palvelut asuinkortteleissa. Palveluihin liittyy elinkaariajattelu, jossa palveluita tarjotaan vauvasta vaariin. Taloissa voi olla muun muassa päiväkoteja, terveydenhuollon palveluja, kauppoja ja toimistoja. Tämä helpottaa asukkaiden arkea, monipuolistaa asuinympäristöä ja luo kohtaamisia ihmisten välille.

Erityisesti tietyillä ihmisryhmillä saattaa olla palveluihin ja yhteisöllisyyteen liittyviä tarpeita. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi lapsiperheet, yksin asuvat ja vanhukset. Asunto-osuuskunta mahdollistaa myös näiden ihmisryhmien luontaisen vuorovaikutuksen arjessa.

Asuminen palvelukokonaisuutena

Vaikka yhden maan mallia ei voida suoraan siirtää toiseen, asunto-osuuskuntamallilla on potentiaalia myös Suomen nykyisessä toimintaympäristössä ja yhteiskunnassa. Kohtuuhintainen ja laadukas asuminen linkittyy kasvavassa määrin asukkaiden tarpeisiin ja suurempaan palvelukokonaisuuteen, joiden huomioimiseen ja tarjoamiseen osuustoiminnallisilla organisaatioilla on jo valmiuksia. Systeeminen muutos, jossa elämän eri osa-alueet kytkeytyvät yhä vahvemmin toisiinsa, on siis keskeinen mahdollisuus olemassa oleville osuustoimintaorganisaatioille. Mielenkiintoista onkin nähdä, miten ne lähestyvät asumiseen liittyviä mahdollisuuksia ja tarpeita tulevaisuudessa.

Blogi on osa Pellervon taloustutkimus PTT:n ja suurten kaupunkien sekä Raklin, ARA:n, YM:n, MAL-verkoston ja Pellervo seuran yhteistä Asunto-osuuskuntamallin selvityksen julkistusta 29.11.2016.

Tiedote selvityksestä